Typyn 5kk kuulumisia!

Ajatella että meidän pieni pirpana on jo 5kk ikäinen! Niin touhukas ja iso tyttö jo, mutta myös vielä niin pieni ja pehmoinen sylivauva <3 aika on kyllä hurahtanut ihan hirvittävää vauhtia, vaikka toisaalta tuntuu että typy olisi ollut täällä aina. Ollaan nautittu joka hetkestä, ja olen oikein ajatuksen kanssa vain ollut typyn seurassa, seurannut hänen touhujaan ja naureskellut hänen jutuilleen. Kallisarvoisia hetkiä. On myös hassua, miten noin pienellä tuntuu jo olevan huumorintajua! :D sitä huomataan kun äiti naurahtaa jollekin ilmeelle tai eleelle, niin sitten sitä toistetaan ja toistetaan, ja nauretaan yhdessä!

Eilen torstaina käytiin 5kk neuvolassa, kaikki kunnossa! Tosin kaksi pistettävää rokotetta saatiin mutta typy rauhoittui heti kunnon syleilyyn päästyään ja tisua sai vielä lohdutukseksi. Heti sen jälkeen jo nauratti ja alkoi juttelemaan huoneen seinillä oleville julisteille :D Strategiset mitat olivat 8520g ja 67.8cm, ei siis ihme että on 68-koon vaatteet alkaneet jo kiristää. 

Kaikenkaikkiaan meillä on ihan alusta asti mennyt todella hienosti, typy on ollut vallan "helppo" vauva jos näin voi sanoa. Hän syö hyvin, nukkuu hyvin ja on perus tyytyväinen paketti, meillä ei turhia kitistä tai itkeskellä. Päivään on alkanut nyt muodostua myös kivaa rytmiä, joka toki elää tunnin suuntaan ja toiseen riippuen siitä monelta aamulla herätään. Hereillä hän jaksaa nyt olla sen parisen tuntia, välissä nukkuu n. 45 minuutin tirsoja ja useimmiten aamupäivästä yhdet pidemmät, 1,5 tunnin päikkärit. Aamuisin meillä herätään yleensä siinä klo 7-8 tuntumassa ja yöunille käydään klo 19-20 välillä! Joinain öinä typy herää ruokailemaan siinä klo 4-6 välissä jonka jälkeen nukahtaa samantien ja jatkaa unta vielä pari tuntia, kun taas joinain aamuina herää vasta kuuden jälkeen ja herätäänkin sitten samantien aamutoimiin! :) joten eipä voisi yöt paremmin mennä! Aiemmin typy nukkui umpisikeästi koko yön ja havahtui vain nälkäänsä aamuyöstä, mutta nyt "yöhulinoiden" alettua on hän alkanut öisin vaihtamaan asentoa tai etsimään tuttia. Ei siis herää vaan jatkaa kyllä uniaan samantien, mutta minä havahdun hänen jokaiseen syvempään hengenvetoonkin :D pohdinkin juuri yksi päivä, että kohta olisi varmaan näppärää siirtää hänet oman huoneeseen yöunille jotta en havahtuisi hänen liikkeisiin, mutta en taida olla siihen henkisesti valmis... Haluan pitää typyn vielä siinä ihan lähellä <3

Typy ei ole vielä ollut hoidossa ja ajatuskin siitä tuntuu aika ikävältä. Hoitajia olisi ympärillä vaikka kuinka, ja isäkin yrittää joka kerta tyrkätä meikäläistä kauppaan tai jonnekin että saisivat jäädä hänen kanssa keskenään... :D En ole kokenut tarvetta jättää typyä vielä hoitoon, hyvin olen kaikki kauppareissut, kyläilyt sun muut saanut touhotettua typyn kanssa ja tosiaan kun yöt saadaan nukuttua hyvin ja kaikki sujuu omalla painollaan, en ole itse vielä kokenut tarvitsevani omaa aikaa tai hengähdystaukoa. Meillä olisikin oikea koetus edessä, kun olisimme mieheni kanssa menossa kaksin häihin syyskuun puolivälin jälkeen. Häät ovat lapsettomat, tosin me saimme erityisluvan ottaa kyllä typyn alkuillaksi mukaankin jos haluamme, kerta hän on vielä niin pieni, mutta pyrimme kuitenkin kunnioittamaan hääparin toivetta. Voi että miten olenkaan tätäkin asiaa stressannut jo pari kuukautta :D yöhoitoon typyä ei luojan kiitos tarvitse jättää, silloin jäisi kyllä juhlat välistä. Olemme jutelleet isosiskoni, eli typyn kummitädin, kanssa niin, että hän tulisi meille siksi illaksi lapsenvahdiksi, niin typy saisi olla kuitenkin kotosalla ja käydä yöunille omaan sänkyyn. Me tultaisiin sitten häistä yöllä kotiin, itse kun olen sattuneesta syystä autolla liikenteessä. Typy jäisi siis hoitoon vain muutamiksi tunneiksi, mutta silti, kyllä pelkkä ajatuskin kiristää... Varsinkin se nukkumaanmeno ilman äitin suukkoja ja syliä. Hyvinhän ne pärjää, typyllä on varmasti kaikki kunnossa ja luotan hänet siskoni, kolmen lapsen äidin, hoitoon kaikista eniten mutta mutta mutta... Kun toinen on vielä niin pieni! No, onhan tässä vielä reilu kuukausi meikäläisellä aikaa valmistautua henkisesti, ja kuten miehen kanssa puhuttiinkin, minä sitten vain lähden juhlista aikaisemmin jos alkaa tuntua liian pahalta. Voipi myös olla, se se ajatus tuntuu pahalta mutta kun vaan mennään niin kaikki sujuukin kivasti! Toivotaan näin :)

Tällä hetkellä typy nukkuu takapihan terassilla päikkyjään (tietysti siis vaunuissa :D) ja mä olen hyödyntänyt tämän 1,5 tuntisen imuroimalla, pesemällä lattiat ja ehdin vielä syödä juri vähän välipalaakin. Iskä nappasi heille eilen pestäväksi meidän mattoja (leipasin hänelle juuri mustikka-vadelmapiiraita kiitokseksi, ne Fazerin pikkuherkut ovat hänen lemppareitaan), niin ihana saada nyt putipuhtailla lattioille putipuhtaat mäntysuovalta tuoksuvat matot <3 tulee vähän joulufiilis... Typyn herättyä lähdetään mun isän, hänen vaimonsa ja koiruuksien kanssa metsälenkille, nappaan typyn rintarepussa mukaan! Voi olla jalat äkkiseltään vähän maitohapoilla kun kanniskelee siellä ylimääräistä liki yhdeksää kiloa!

Tekniikan ihmelapsi paikalla!

Hip hei, kesä tuli ja kesä meni, bloggaus jäi? No näköjään hetkeksi unohtui, kuten melkein kaikki muukin, tämä muistin menettäminen näin raskauden jäljiltä on aika eeppisissä lukemissa jo :D kunhan muistan typyn roudata matkassani niin se on tärkeintä, mutta melkeinpä kaiken muun sitä unohtaa - hyvinkin tavallista on nousta ja lähteä keittiöön vain siellä pohtiakseen että miksi sinne piti alunperin edes mennä, kaipa tämä on aivan tavallista... :D

Mutta siis, typyn päiväunirytmin muututtua on sitä itsekin kehittänyt siihen ympärille oman rytminsä. Rytmin, jossa tietokoneen/tabletin yms. käyttö on jäänyt hyvin vähäiselle! Typyn ollessa hereillä en vietä aikaani älylaitteiden maailmassa, ja päiväunien aikaan sitä kokkailee, leipoilee, siivoilee, järkkäilee tai touhuaa muita omiaan. Blogia olen halunnut päivittää niin monesti, mutta tietokoneelle istahtaminen ei ole napannut yhtikäs yhtään ja iPadilla bloggaaminen on ollut mahdotonta. Jostain sain kuitenkin tänä aamuna etiäisen, että kyllä varmasti monet bloggaavat myös tableteilla tai älypuhelimilla, ei se voi olla niin vaikeaa. Olisikohan siihen joku jopa sovellus? Ja tadaa! Löytyi! :) en siis todellakaan ole mikään tekniikan ihmelapsi ja hokasin tämän vasta nyt, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Täällä voidaan todella hienosti ja kesä on ollut ihana! En ole kertaakaan valittanut ennätyksellisen viileästä ja sateisesta kesästä, ollaan päästy vaunuilemaan ja typy on saanut nukkua päikkyjä ulkona kun ei ole ollut hikihelteitä :) mutta kyllä nämä aurinkoiset ja lämpimät päivätkin ovat olleet tervetulleita, varsinkin nyt kun meille on asennettu ilmalämpöpumppu! Ulkona saa paahtaa vaikka minkämoinen tropiikki, mutta sisällä on mukava olla ja öisin saadaan nukuttua jopa peiton alla, aivan parasta! :)

Typymme täytti eilen 5 kuukautta, huomenna päästään neuvolaan kuulemaan strategisia mittoja, 4 kuukautisena meillä ylitettiin jo 8kg joten imetyskin on sujunut siis varsin mallikkaasti :D vaikka edellytykset olisivat siis olleet kohdillaan puolen vuoden täysimetykseen, halusimme alkaa totuttamaan typyä rauhalliseen tahtiin lusikkaan ja kiinteisiin ruokiin. Myös huomasimme typyn alkavan kiinnittää huomiota syömisiimme, availemaan suutaan vieressä ja nassuttelemaan itsekseen - herkkyyskausi oli siis käsillä! Nyt olemme muutamana viikkona maistelleet bataattia, kesäkurpitsaa ja porkkanaa, ja tänään maistellaan kaurapuuroa! Typy osaa syödä hienosti lusikasta, suu on auki kuin linnunpoikasella ja haluaisi syödä enemmän mitä annetaan, mutta hiljaa hyvä tulee :) imetystä jatketaan kuitenkin toki pääasiallisena ravinnonlähteenä ja jatkuu toivottavasti vielä pitkään <3

Nyt alkaa pinnasängystä kuulua epämääräisiä tarinoita :D jatkakaamme siis myöhemmin, aurinkoisia elokuisia päiviä kaikille!