Kesän kynnyksellä

Ensi viikolla se on sitten virallista, nimittäin kesä! Viime päivinä onkin ollut jo ihanaa kesäfiilistä kun aurinko on lämmittänyt jo mukavasti :) meinasi jo usko loppua kun vielä viikko sitten sai vetäistä pipon päähänsä kun meni ulos, mutta kyllä se kesä sieltä tulee, ihan varmasti!

Sataa sataa ropisee, on varmasti mukavat
oltavat tuolla lämmössä suojassa sateelta!

Kastutaanko vaiko eikö?

Toukokuu on ollut oikein ihana ja juhlantäyteinen kuukausi! Ollaan juhlittu mm. sekä typyn ristiäisiä että minun ensimmäistä äitienpäivää <3 huomenna olisi vielä papan syntymäpäivät, sitten voidaan siirtyä kesäkuun pirskeisiin ;) 

Ristiäiskutsut valmistumassa! Eväät näkyy myös taustalla,
Fazun mariannesuklaalevy :D

Ristiäiset sujuivat aivan täydellisesti! Juhlat pidettiin samassa paikassa missä minut kastettiin 27 vuotta sitten, eli typyn papan luona, ja kaste oli vielä täysin samassa kohdassa, saman papin toteuttamana ja samalla kastemaljalla! Pappa vaimoineen leipasivat suolaiset tarjottavat, komean voileipäkakun ja kalapiirakan, minä tein makeat: sitruuna-valkosuklaajuustokakun, mansikkahyydykekakun ja toffeeneliöitä (Twix-patukoiden idea). Ristiäisissä meillä oli länsä vain perhe, eli vanhemmat, isovanhemmat ja sisaruksemme perheineen, joiden lisäksi paikalla oli myös meidän läheisimmät kummit - ydinpoppoo oli siis kasassa!

Ristiäisen tarjoilua!

Pöydässä oli myös minun ristiäiskuvia, sekä kuva
edesmenneestä tädistäni minä vauvana sylissään.
Hänen muistoaan typy kunnioittaa kantamalla
tätini kaunista nimeä toisena nimenään.

Muutoin arki sujuu täällä edelleen todella hyvin ja leppoisasti, kovin vauvanhuuruisesti ;) typy kasvaa aivan hurjaa vauhtia, kun mitat olivat 2kk neuvolakäynnillä komeat 6300g ja 60.3cm! Taitaa olla hyvät tarjoilut tässä maitobaarissa :P Hän on aina vain yhtä kiltti, rauhallinen ja touhukas typykkä. Yöt nukutaan edelleen hyvin, kerran heräillään syömään jonka jälkeen jatketaan samantien vielä unia. Nyt on kyllä huomannut sen roiman kehityksen mitä on ihan kuukauden sisään tullut; juttelu on monipuolistunut uusillä äänteillä ja äänensävyillä sekä ilmeillä, täällä myös nauraa räkätetään onneissaan jos on oikein hauskaa! Muutama päivä sitten käännyttiin myös masulta selälleen, jota on nyt treenattu kovasti, hirvittävä pönkeäminen olisi myös sieltä selältä takaisin masulleen, huh, kohta on äitillä kiire! :D Omat kädet on nyt myös löytyneet, niitä pitää imeskellä ja maiskutella ja varoen ollaan myös kuroteltu käsi nyrkissä lelua kohti!

Tämä leikkimatto on ollut aivan hitti! Siinä typy tykkää ihmetellä
ja selittää välillä juttuja näillä leluille niin vimmatusti! :D 

Omat vanhempani tekevät molemmat vuorotyötä, ja ovat siis usein arkisinkin joko vapaalla tai ilta-/yövuoron tullen aamupäivät kotosalla. Käydään usein typyn kanssa heitä moikkailemassa, ollaan otettu myös vaunut mukaan niin ollaan saatu vähän vaihtelua lenkkireitteihin :)

Tälläisen lounaan eteen iskä istuutti meikäläisen viime viikolla!
Pekoni-kermaperunoita, paneroitua porsasta ja parsaa, uu lalaaa!

Aatu on aina vain rakkain ja ihanin koiruus, typyn tuleva luottoystävä! He ovat aika hellyyttävä parivaljakko, kun Aatu oikein väkisin haluaa aina kiehnätä typyä vasten ja suukotella. Aatu on todella rauhallinen ja leppoisa luonne, eikä hänen läsnäoloaan ole tarvinnut epäröidä typyn lähellä kertaakaan. Osaa olla nätisti lähellä mutta osaa myös antaa tilaa jos meno vaikuttaa liian rajulta, eli typyllä on kovat jumpat ja vispaukset menossa! :D

Aatu-koiran ja "pikkusiskon" aamuhalit <3

Aatu haluaa usein hakeutua typyn läheisyyteen, useimmiten
paras paikka on tuonne jalkojen (ja ahh sen ihanan vaipan)
läheisyyteen pään painaminen <3 valitettavasti tässä joutuu
raukka myös tahattomien potkujen kohteeksi.

Tälleen nää päivät menee, uskomatonta vauhtia ihan vain touhuillen, ystäviä ja perhettä nähden, hurjaa! Rakkaan ystävänkin laskettuaika on jo viikon päästä vaikka just siihen oli vielä piiiitkä aika. JÄNNÄÄ! Lisää kamuja meidän typylle.

Arjen kuulumisia!

Jestas, jos olen ennen sanonut että päivät ja viikot hurahtavat nopeasti niin se ei ole ollut mitään verrattuna tähän! Tätä vauhtia typy pääsee pian ripille... :'D

Tätä herkkua ostettiin heti synnytyksen jälkeen, voi NAM!

Tavanomainen aamupala; kreikkalaista jogurttia, rahkaa
ja pähkinä-hedelmämysliä.

Siellä ne meidän miehet tarpoo, sorsien syöttö menossa.

Täällä siis arki rullaa entistäkin ihanemmin, jokainen päivä on edellistä vieläkin rakkaampi tuon typyn kanssa <3 kovasti opitaan uusia juttuja: hymyjä jaetaan runsaasti, eilen kuului ensimmäinen naurahdus, kovasti kädet ja jalat vispaa tutut kasvot nähtyään jne. Hän on nyt kahdeksan viikon ikäinen ja huhtikuussa lääkärineuvolakäynnillä (mun synttäripäivän kunniaksi) saimme strategisiksi mitoiksi 56cm ja 5010g, imetys siis sujuu edelleen hyvin, minkä voi todella uskoa myös kun katsoo typyn poskia! Ihana juttu :) kaikki oli muutenkin kunnossa, neuvolakorttiin saimme tekstin:
"Suloinen tyttövauva. Kasvu kaunista. Hymy+, katsekontakti+. Seuraa shakkiruudukkoa 180 astetta. Varhaisheijasteet +. Päälakiaukile ja kallon saumat avoimet. Suulaki ehjä. Sydämestä sivuäänetön syke. Vatsa pehmeä. Lonkat stabiilit. Hyvät nivuspulssit. Jäntevä tyttö."

Välillä kattilassa porisee tuttisoppa :D

...mutta kokataan siellä keittiössä muutakin, mm. pulled porkia!

Ihanasti ollaan päästy liikkeelle typyn kanssa! Käydään kaupoilla, läheisten luona päiväkahvilla, vaunuilemassa jne. Ollaan myös aloitettu Toukkis, joka on aina tiistaisin! Siellä kokoontuu pienten lasten äidit ja tietysti lapset, vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan mahdollisesti jostain päivän teemasta. Ystävä käy siellä poikansa kanssa, hän meidät sinne tiesi kutsuakin ja tottakai mentiin! Kivaa ja erilaista sisältöä viikkoon :) ja ihana toki nähdä rakasta ystävää ja sitä pikkunassua säännöllisesti <3 (suukkoja, kuitenkin luet tätä!)

Rakastan näitä arkipäivän hetkiä: vaunulenkki
takana, lounasta syöty takapihan terassilla ja
vielä ehtii rauhassa juoda teetä kun typy vetelee
sikeitä vaunun lämmössä <3

Vaunulenkin maisemia.

Vappuna tehtiin perinteisesti 6 litraa oikein sitruunaista simaa
ja paistettiin jättiannos munkkeja! Saatiin taas ystäväperhe
meille herkuttelemaan; he ovat käyneet meillä aina vappuherkuilla
jo useamman vuoden. Näitä perinteitä pitää vaalia!

Naurettiinkin miehen kanssa, että joko meille siunaantui äärimmäisen kiltti ja helppo lapsi tai sitten oltiin varauduttu johonkin paljon vaikeampaan ja raskaampaan pikkuvauva-aikaan, nyt kun kaikki on mennytkin niin kivuttomasti ja vain hänestä nautiskellessa? En koe millään muotoa olevani väsynyt tai uupunut, päinvastoin! Ollaan ainakin toistaiseksi säästytty suuremmilta masuvaivoilta, Bioteekin Super D-tipat (1 tippa sisältää 10mikrog. D-vitamiinia) sopivat hänelle eikä aiheuta masuväänteitä tms. Kovasti hän välillä äheltää paukkujaan mutta ei itkeskele, vaan pienen hetken puhkuu ja puhisee itsekseen ja sitten jatkaa eloaan tyytyväisenä :) Meillä myös edelleen nukutaan hyvin ja hän tuntuu jo sisäistäneen ns. yön ja päivän eron; ensin nukutaan aina pidempi pätkä (5-9 tuntia), syödään ja jatketaan samantien unia vielä 3-5 tuntia. Päivisin nukutaan lyhyempiä enintään kahden tunnin pätkiä ja ollaan sitten hereillä useampia tunteja seurustellen ja touhuten :) typy ei ole lainkaan itkuinen vauva, vaan hyvinkin rauhallinen ja tyytyväinen, itku on aina tarkoituksenmukaista. Ollaan opittu hyvin jo lukemaan häntä niin, että tiedetään mistä äännähtelyistä ja eleistä olisi siirryttävä vaipanvaihtoon, rinnalle tai vain sylkkyyn hellittäväksi <3 hän viihtyy myös sitterissään ja tykkääkin siitä seurailla lelua tai äitin touhuja keittiössä, välissä käyn häntä aina jututtamassa ja suukottelemassa. Eilenkin tein uuniperunoita ja nostin typyn keittiönpöydälle pehmusteen päälle ja laitoin lelun roikkumaan keittiön kattovalaisimeen; siinä hän pötkötteli tyytyväisenä yli tunnin lelua katsoen ja sille juttujaan selitellen! :) Joka päivä opitaan jotain uutta, jokainen meistä! Esimerkiksi aloin ihmettelemään miksi typy on alkanut itkemään kun hänet laitetaan turvakaukaloon, itku oli sellaista "minulla on epämukava ja paha olla" tyylistä. No, hiffasipa tämä äiti sitten että kaukalon turvavyöt ovat typyn kasvettua liian alhaalla! Eli aina kun vöitä kiristettiin painoi ne häntä olkapäistä alas eikä selkänojaa vasten. Hölmö äiti! No nyt on turvavyöt siirretty pykälää ylemmäs ja taas on mukava putkahtaa kaukalon uumeniin :)

Kylpeminen on myös aivan parasta, sen nautinnon näkee kyllä kasvoista ja ilmeistä! Välillä pitää laittaa ihan silmät kiinni ja vain kuunnella kun vesi lotisee ympärillä, voi että ollaan saatu typystä ihania kylpyhetkien kuvia! :D

Arki siis on täällä aika vaaleanpunaista hattaraa edelleen. Jokainen askare tuon pienen pirpanan eteen, oli se sitten yöllinen herääminen ja "kainaloita myöten" olevan kakkavaipan vaihtaminen, tuntuu äärimmäisen ihanalta ja saa oloni jotenkin "merkitykselliseksi" - kai se on se äidinvaisto <3